Kisahuumasta toipumassa. Välipäivänä ehtii vähän lintulautaillakin. Ei räkä, kyllä täytyy sanoa, että verkkokeskustelu on mennyt heikosti. Ensin valitsin hasardiaiheen. Vaikea löytää kiinnostavaa. Toki mm-kisat ovat puhuttaneet, mutta huomasin, että mistä tahansa haluaisikin keskustella, täytyy olla ajantasalla. Ei auta myöhässä osallistua viestiketjuun kun tuohtuneet kirjoittajat ovat jo aiheen hylänneet. Tänään aloitin ihan oman keskustelun, en uskalla sanoa millä nimimerkillä ja mistä. No kirkkovuoden pyhistä puheltiin ja vapaapäivistä. Olisihan se pitänyt arvata, että vaikka yritin keveästi vain ajatuksia heittää niin aika kovaa tulee takaisin. Toki voi olla trollin makuakin kun uhoavat. Mutta siinä nyt sitetn vastailen. Eli mitä opin: ei kannata liian vakavasta, ei myöskään luulla että voi vain kevyesti keskustella. Täytyy olla oikeasti jotain sanottavaa, että on mielekästä tämä touhu. Ja ajantasalla. Ja järkevä. Ja maltillinen.

Hengellistä elämää verkossa vielä. Tutkailin ja pohdiskelin niitä rukouksia. Evl:n sivuilla löytyi kyllä hyviä. Ja rukousruletin lisäksi jäin tutkailemaan esim suruun liittyviä rukouksia, niitä tarvin nyt työssä kun sururyhmä pyörii.

Se minua mietittää noissa jo aiemmin mainitsemissani kirkkovuoden pyhissä. Kirkon pitäisi pitää kovempaa meteliä siitä, miksi mitäkin juhlaa vietetään. Suuria juhlia, vapaapäivien arvoisia, mutta harva seurakunta-aktiivikaan on ihan kaikista perillä. Pääkaupunkialueen seurakunnilla oli nettisivuillaa hyvää materiaalia kirkkovuoden juhlista. Ymmärsin, että sivu oli suunnattu kansainvälisille vierailijoille, mutta luulenpa, että tilausta voisi olla ihan perus suomalaisella kirkkoonkuulujallakin tällaiselle palvelulle.

Lisäksi rukouksista mietin, että voisiko seurakuntamme sivuilla olla esirukouksen jättämismahdollisuus. Toki se aiheuttaa ongelman siitä, kuka ne lukee ja missä. Roskapostimahdollisuuskin on tietenkin suuri. Mutta mietinpä vain. Mut joo. Seuraavassa tekstissäni paneudun niihin varsinaisesti vielä puuttuviin papukaijoihin. Niistä en kylläkäänole varma mitä ne ovat, ehkä kuva (jonka huomasin vasta nyt puuttuvan yhä), verkkosorsastus (joka on osoittautunut varsinaiseksi murheenkryyniksi, täytyy käydä kurkkimassa, miten muut sen ovat suorittaneet) ja kymppitehtävät..

Vielä parituntisen työskentelen tässä junamatkan aikana. Tämä oli oiva idea kun nämä tehtävät viikon aikana helposti siirtyvät "tärkeämpien tieltä". Nyt on pakko kun junasta käsin ei paljon muita juttuja hoidella.